Jos osakeyhtiö harjoittaa tavaroiden tai palveluiden myyntiä liiketoiminnan muodossa, osakeyhtiö on yleensä arvonlisäverovelvollinen ja sen pitää ilmoittautua alv-rekisteriin.
Arvonlisäverotuksen ulkopuolelle jää vähäinen liiketoiminta sekä erikseen arvonlisäverolaissa verottomaksi määritelty toiminta. Yritysmuoto ei vaikuta alv-velvollisuuteen.
On myös tilanteita, jolloin yrityksen pitää ilmoittautua alv-rekisteriin, vaikka yritys ei harjoittaisikaan arvonlisäverollista liiketoimintaa (vähäinen liiketoiminta tai arvonlisäveroton toiminta). Esimerkiksi tavaran yhteisöhankinnoista eli tavaroiden ostoista toisesta EU-maasta Suomeen voi joutua rekisteröitymään, samoin jos yrityksesi haluaa laskuttaa rakennusalan käänteistä alvia hyödyntäen.
Vähäinen liiketoiminta
Vähäinen liiketoiminta määritellään liikevaihdon suuruuden perusteella. Liiketoimintaa pidetään vähäisenä, jos yrityksen liikevaihto on kuluvan ja edellisen kalenterivuoden aikana enintään 20 000 euroa.
Liikevaihdon laskemisessa tarkastellaan aina kahden peräkkäisen kalenterivuoden liikevaihtoa. Liikevaihto voi siis kumpanakin vuonna olla enintään 20 000 euroa eli liikevaihtoja ei lasketa yhteen.
Jos yrityksen tilikausi (12 kk) poikkeaa kalenterivuodesta, kalenterivuoden liikevaihto lasketaan yhdistelemällä eri tilikausien liikevaihtoja kalenterivuotta vastaavaksi (eli käytännössä arvonlisäveroa tarkastellessa liikevaihtoon lasketaan mukaan molemmilta tilikausilta vain ajalle 1.1.-31.12. kuuluva liikevaihto).
Yrityksen pitää seurata omaa liikevaihtoaan ja rekisteröityä alv-velvolliseksi vähäisen toiminnan rajan ylittämisajankohdasta lukien. Tästä ajankohdasta alkaa myös velvollisuus maksaa arvonlisäveroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen on oltava arvonlisäverovelvollisten rekisterissä siitä lukien, kun raja ylittyy.
Kalenterivuoden liikevaihto lasketaan myyntien verottoman arvon perusteella. Liikevaihtorajan ylittävä myynti on kokonaisuudessaan arvonlisäverollinen.
Yritys voi myös hakeutua vapaaehtoisesti alv-rekisteriin, vaikka liikevaihtoraja ei ylittyisi. Tämä edellyttää, että yritys harjoittaa tavaroiden tai palveluiden myyntiä liiketoiminnan muodossa.
Arvonlisäveroton liiketoiminta
Kaikki tavaroiden ja palveluiden myynti on lähtökohtaisesti arvonlisäverollista, jos se tapahtuu liiketoiminnan muodossa. Arvonlisäverolaissa on kuitenkin erikseen määritelty, mitkä tavaroiden ja palveluiden myynnit ovat arvonlisäverottomia.
Arvonlisäverottomia ovat muun muassa:
- terveyden- ja sairaanhoito
- sosiaalihuolto
- yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, korkeakouluopetus ja taiteen perusopetus
- rahoitus- ja vakuutuspalvelut
- tietyt esiintymispalkkiot
- tekijänoikeudet
- kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti ja vuokraus
- postin yleispalvelut
- eräät muut tavarat ja palvelut (esimerkiksi arpajaisten järjestäminen).
Tällaisesta toiminnasta ei tarvitse rekisteröityä alv-velvolliseksi, mutta joissakin tapauksissa alv-rekisteriin voi hakeutua vapaaehtoisesti (esimerkiksi tietyistä esiintymispalkkioista ja kiinteistöjen käyttöoikeuden luovutuksesta).
Jos yrityksesi ei ole alv-rekisterissä, et voi laskuttaa yrityksesi myyntejä arvonlisäverollisina, etkä vähentää myöskään ostojen arvonlisäveroa.
Myös rakennusalan käänteistä arvonlisävero -käytäntöä hyödyntääksesi osakeyhtiön tulee kuulua arvonlisäverorekisteriin.
Huomaa, että on myös sellaisia arvonlisäverottomia myyntejä, joihin kohdistuvien kulujen arvonlisäveron saa vähentää. Näitä myyntejä kutsutaan niin sanotuiksi nollaverokannan alaisiksi myynneiksi.
Tällaista nollaverokannan alaista toimintaa on esimerkiksi palveluiden kansainvälinen kauppa.
Nollaverokannan alainen toiminta on siis eri asia kuin arvonlisäveroton toiminta.
Lisätietoja arvonlisäverosta löytyy Verohallinnon sivuilta:
Millaisesta toiminnasta pitää tai voi rekisteröityä alv-rekisteriin?
Lue lisää arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymisestä